Pyhän Olavin kirkko Jyväskylässä
Toisen maailmansodan jälkeen Karjalan Viipurin ja Terijoen seurakunnat yhdistettiin ja sijoitettiin ensin Lahteen. Keskeisempää paikkaa kuitenkin haettiin ja Jyväskylä valittiin seurakunnan uudeksi sijoituspaikaksi.
Vuonna 1943 Jyväskylästä ostettiin paikka pienelle kappelille, ja niin Pyhän Olavin seurakunta sai virallisesti alkunsa 1.10.1949.
Seurakuntalaisten määrän kasvaessa kappeli jäi liian pieneksi, ja Pyhän Olavin kirkko vihittiin käyttöön 26.8.1962. Sen on suunnitellut arkkitehti Olavi Kivimaa. Lasimaalaukset on tehnyt taiteilija René Groenen.
Pyhän Olavin seurakunta kattaa suurimman osan Keski- ja Itä-Suomea. Siihen kuuluu noin 450 seurakuntalaista, jotka asuvat eri puolilla laajaa aluetta. Näin ollen kirkkoherran tulee matkustella paljon pitäessään messuja myös diasporassa.
Pyhä Olavi
Kristinusko omaksuttiin Norjassa yleisesti Olavi Haraldinpojan (995) hallitusvuosina- Hän lähti jo hyvin nuorena viikinkimatkoille Englantiin ja Ranskaan, mutta myös Itämeren maihin. Tuolloin hän tuli kosketuksiin myös kristinuskon kanssa ja otti kasteen Rouenissa vuonna 1013. Palattuaan Norjaan, hän vaati itselleen Norjan kuninkaankruunua, mikä johti hänet koviin taisteluihin. Vuonna 1015 hänestä tuli lopulta Norjan kuningas. Seurasi levottomia vuosia ja monien rajaloukkausten tähden välit Ruotsin kuninkaan kanssa kiristyivät. Olavi pyysi välien korjaamiseksi apua islantilaiselta runoilijalta, ja lopulta Ruotsin kuningas antoi jopa tyttärensä Astridin hänelle puolisoksi. Anud Jakobin noustessa Ruotsin hallitsijaksi, Ruotsi ja Norja yhdistivät sotajoukkonsa Tanskaa vastaan, mutta Tanskan Knud Suuri voitti käydyt taistelut ja yllytti norjalaisia kapinaan kuningastaan vastaan.
Hieman myöhemmin kuningas Olavi sai lisäjoukkoja Ruotsista ja Venäjältä Stiklestadin taistelua varten. Hän oli hyvin luottavainen taistelun suhteen, sillä hän uskoi lujasti olevansa Kristuksen valittu välikappale. Taistelua ennen hän oli kaikessa rauhassa messussa Agvaldsnesin kirkossa. Sillä aikaa hänen vihollisensa ehtivät kuitenkin vahvistaa joukkojaan ja pelotella Olavin omia joukkoja niin, etteivät nämä kyenneet taistelemaan samalla tavalla, kuin jos taistelu olisi käyty aiemmin. Olavi kaatui 29.7.1030, ja hänen joukkonsa voitettiin. Siitä lähtien hänen muistoaan on kunnioitettu juuri tuona päivänä.
Kuninkaan ystävät ottivat hänen ruumiinsa talteen ja kuljettivat sen Nidarosiin, jonne rakennettiin myös pieni kirkko. Huhu hänen haudallaan tapahtuneista ihmeistä levisi nopeasti ja siitä tuli suosittu pyhiinvaelluskohde .
Sanottiin mm. näkymättömien kellojen soivan ja tulenliekkien leimahtelevan alttarista. Kun hänet sittemmin julistettiin pyhäksi, rakennettiin Nidaros-Trondheimin tuomikirkko, ja monet kirkot muuallakin Euroopassa nimettiin hänen kunniakseen. Pyhästä Olavista tuli Norjan suojeluspyhimys.