Liturgia - Sakramentit
RIPITTÄYTYJÄN KÄSIKIRJA
Miksi meidän tulee ripittäytyä
Miten
meidän tulee ripittäytyä
Mitä meidän tulee tunnustaa ripissä
Me kaikki toimimme tavoilla, joiden tiedämme olevan väärin. Emme saavuta ihanteita. Vaikka haluamme välttää syntiä, uskollisuus Jeesuksen opetukselle on meille aina työlästä. Teemme syntiä, kun sanomme itsellemme: ”En välitä siitä, mikä on oikein tai mitä Jumala haluaa minun tekevän – aion tehdä mitä itse haluan”. Synti on kääntymistä pois Jumalasta ja omastatunnostamme ja toimimista sen sijaan itsekkäästi.
Onneksi voimme kuitenkin aina palata Jumalan luokse. Rajattomassa armossaan Taivaallinen Isämme kutsuu meitä parannuksen tielle. Tämä tapahtuu, kun otamme vastaan Jumalan rakkauden, joka ilmenee meille Kristuksen kärsimyksessä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Palatessamme Jumalan luokse annamme hänen uudistaa itsessämme kasteen armon. Meitä kutsutaankin todelliseen sydämen kääntymykseen. Tämä jatkuva kääntyminen on hellittämätön tehtävä koko Kirkolle, joka ”sulkee syntisiä omaan helmaansa, on samalla kertaa pyhä ja aina puhdistusta tarvitseva ja kulkee jatkuvasti katumuksen ja uudistumisen tietä” (Lumen Gentium 8,3).
Voimme vastaanottaa Jumalan anteeksiannon monella eri tavalla: kun vilpittömästi osallistumme yleiseen synnintunnustukseen messun alussa; kun vastaanotamme Pyhän kommuunion; kun rukoilemme anteeksiantoa; kun annamme anteeksi toisille; kun teemme laupeudentöitä; ja erityisen juhlallisesti ja selvästi kun vietämme parannuksen sakramenttia.
Parannuksen sakramentti on varma merkki siitä, että Jumala antaa meille anteeksi ja että hänen kansansa, Kirkko, hyväksyy meidät. Sakramentti antaa mahdollisuuden korjata ja vahvistaa meidän suhteemme niin Jumalaan kuin lähimmäisiimme. Halu vastaanottaa sakramentti säännöllisesti ja oikealla mielellä on selvä osoitus siitä, että otamme vakavasti Jeesuksen kehotuksen sydämen kääntymykseen ja haluamme pysyä hänen lähellään. Vakavan synnin ollessa kyseessä meidän tulisi vastaanottaa parannuksen sakramentti niin pian kuin se on mahdollista tehdäksemme sovinnon Jumalan ja lähimmäisemme kanssa.
Seuraavassa muutama tärkeä asia mietittäväksi:
- Jumala rakastaa minua aina; hän ei muuta asennettaan minuun sen takia että teen syntiä.
- Saan anteeksi, kun käännyn takaisin Jumalan puoleen ja otan vastaan hänen rakkautensa; parannuksen sakramentin viettäminen todistaa hänen rakkaudestaan ja laupeudestaan minua kohtaan.
- Kuulun Kirkon yhteisöön; tehdessäni syntiä osoitan heikkouteni ja vahingoitan aina yhteisöä, olipa vahinko kuinka pieni tahansa. Parannuksen sakramentti on merkki siitä, että tämä yhteisö, Kirkko, ottaa minut vastaan ja haluaa auttaa minua.
- Ennen kuin voin todella viettää parannuksen sakramenttia, minun pitää harjoittaa anteeksi antamista päivittäisessä elämässäni: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme”.
Parannuksen sakramentti on hyvin henkilökohtainen hetki suhteessasi Jumalaan. Jotta kohtaamisesi Kristuksen kanssa ripissä vaikuttaisi sinuun täydellä voimallaan, sinun tulisi valmistautua siihen hyvin. Sinun pitäisi herättää itsessäsi todellinen ja syvä katumus syntiesi vuoksi ja tulla tietoiseksi siitä, että olet rikkonut Jumalaa, joka rakastaa meitä rajattomasti, vastaan. Syntimme vahingoittavat myös lähimmäisiämme, jotka tarvitsevat syntien sijasta apuamme. Valmistautuessasi parannuksen sakramenttiin sinun ei tarvitse yrittää muistella jokaista erillistä syntiäsi – vakava suuntautuminen syntiin tulee sen sijaan yleensä mieleen välittömästi. Kuitenkin yksittäisten vakavien syntien kohdalla on tarpeen, mikäli suinkin mahdollista, tunnustaa niiden lukumäärä ja kertoa olosuhteet, joissa ne on tehty.
On hyvä muistaa, että parannuksen sakramentti on ennen kaikkea Jumalan rakkaudellinen teko: se on henkilökohtainen hetki elettäväksi rakkaussuhteessa Jumalan kanssa. Se ei ole rutiinia (tai määräys), joka pitää suorittaa, vaan osa jokaisessa ihmisessä tapahtuvaa henkilökohtaista uudistumista.
Jumalan rakkauden valossa sinua kutsutaan:
- tunnistamaan syntisyys omassa elämässäsi…
- tuntemaan todellista katumusta syntiesi vuoksi…
- ja vakaasti päättämään välttää syntiä tulevaisuudessa.
Nämä tekijät ovat välttämättömiä oikeassa ja merkityksellisessä sakramentin viettämisessä.
Synti ei ole vain sarja epäonnistumisia. Se on myös osallistumista siihen, mikä on itsessään todella pahaa:
- epäusko, välinpitämättömyys, itsekkyys
- väkivalta, heikompien halveksiminen, vapaat sukupuolisuhteet
- rasismi, köyhien laiminlyöminen
- rahan tavoittelu, tuhlaavaisuus
- ylpeys ja ylemmyydentunto
Tavalla tai toisella jokainen synti on aina yhteisöllinen. Synti tahraa Kristuksen Ruumista – Kirkkoa – jonka me kaikki yhdessä muodostamme. Jokaisen synnin tulisi herättää meissä nöyrän katumuksen tunne ja halu pyytää luottavaisesti anteeksi.
RUKOUS TODELLISEN KATUMUKSEN HERÄTTÄMISEKSI
Laupeuden Isä, kaiken lohdutuksen Jumala, näemme sinun hellittämättömän rakkautesi ja laupeutesi totuuden. Näemme myös omat heikkoutemme ja rajoituksemme etsiessämme sisäistä harmoniaa ja henkilökohtaista eheytymistä, joita ihmissydämemme niin hartaasti kaipaa. Auta meitä Henkesi voimalla kääntymään Poikasi Jeesuksen puoleen, joka on läsnä uskonyhteisössä ja joka yksin voi antaa meille voiman parannuksen tekemiseen. Paranna haavat ja vammat, jotka erottavat meidät toisistamme. Uudista sydämemme ja mielemme kansana, joka on yhdistetty sinuun liiton kautta. Anna meille todellinen sisäinen kääntymys synnin halvauksesta, jotta yhdessä kaikkien pyhiesi kanssa voimme elää vapaudessa lapsinasi, tunnustaen Jeesuksen voiman elämässämme. Olkoon parannuksen sakramentti palvelemistasi hengessä ja totuudessa, jotta saamme aina julistaa parantavaa laupeuttasi ja uudistavaa rakkauttasi. Aamen.
Tänään Isäni odottaa minua, minun täytyy palata Hänen luokseen…
Luemme Pyhästä Evankeliumista Luukkaan mukaan
(Luuk. 15:11–24).
Taivaallinen Isämme odottaa meitäkin samalla tavalla.
Tuhlaajapojan esimerkkiä seuraten tutkiskele omaatuntoasi evankeliumin valossa ja selvitä, koska olet toiminut vastoin Herramme Jeesuksen Kristuksen opetusta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
Jeesus sanoi: ”Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi…”
- Onko sydämeni kiinnittynyt Jumalaan niin että todella rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta?
- Olenko avoin hänen läsnäololleen?
- Kuuntelenko evankeliumin sanaa? Entä Kristuksen Kirkon opetusta?
- Millä sijalla rukous on elämässäni?
- Onko eukaristia kristillisen elämäni keskus?
- Osallistunko messuun säännöllisesti sunnuntaisin ja juhlapäivinä?
- Annanko Herran olla Herra, vai yritänkö itse olla herra?
- Pidänkö kiinni omasta tahdostani, omista haluistani ja omista tavoistani?
- Rakastanko ja kunnioitanko Jumalan nimeä?
- Hävettääkö minua todistaa uskostani Jumalaan arkielämässäni?
- Kapinoinko ristiä vastaan, jonka Jumala minulle osoittaa?
- Käännynkö Jumalan puoleen vain tarvitessani jotakin?
Jeesus sanoi: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi…”
- Rakastanko aidosti lähimmäisiäni?
- Olenko suopea ja kykeneväinen antamaan kokemani loukkaukset anteeksi?
- Tuomitsenko armottomasti sanoin ja teoin?
- Puhunko pahaa, panettelenko ja juoruanko?
- Olenko suvaitsematon, kateellinen ja äkkipikainen?
- Huolehdinko köyhistä, sairaista ja puolustuskyvyttömistä ihmisistä?
- Olenko vilpitön ja rehellinen kanssakäymisessäni muiden kanssa?
- Olenko johtanut jonkun toisen syntiin?
- Olenko perhe-elämässäni tehnyt kaikkeni muiden perheenjäsenten hyvinvoinnin ja onnellisuuden eteen kärsivällisyyden ja aidon rakkauden avulla?
- Harjoitanko vastuullista vanhemmuutta Kirkon opetuksen mukaisesti?
- Huolehdinko elinympäristöstäni ja kunnioitan sitä?
- Onko tavoitteenani muiden ihmisten hyvinvointi?
- Ajattelenko tarpeeksi niitä, jotka ovat vähäosaisempia kuin minä?
- Olenko pelkkä sivustaseuraaja muiden ihmisten ongelmissa, vai autanko heitä?
- Halveksinko ihmisiä, joiden etninen ryhmä, uskonto tai mielipide poikkeaa omistani?
- Kunnioitanko toisten ihmisten omaisuutta?
- Olenko tehnyt vahinkoa toisen omaisuudelle tai varastanut tai himoinnut toisen tavaroita?
- Annako anteeksi niille, jotka tekevät syntiä minua vastaan?
- Teenkö kansalaisvelvollisuuteni?
- Kunnioitanko laillista valtaa?
Jeesus sanoi: ”Olkaa täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on”
- Elänkö todella kristittyä elämää ja annan muille hyvän esimerkin?
- Olenko toiminut omaatuntoani vastaan pelon tai tekopyhyyden vuoksi?
- Olenko osallistunut asioihin, jotka rikkovat sekä kristillistä että inhimillistä säädyllisyyttä vastaan?
- Olenko liiaksi keskittynyt itseeni, omaan terveyteeni ja menestykseeni?
- Menenkö liiallisuuksiin ruoan ja juoman suhteen?
- Olenko pitänyt aistini ja koko ruumiini puhtaana ja siveänä Pyhän Hengen temppelinä?
- Kannanko kaunaa; suunnittelenko kostoa?
- Jaanko omaisuuttani vähempiosaisten kanssa?
- Olenko altis suuttumaan, loukkaantumaan ja toimimaan kärsimättömästi?
- Käytänkö ajan lahjaa hyvin?
- Olenko valmis antamaan itselleni anteeksi?
- Yritänkö olla nöyrä ja rakentaa rauhaa?
RIPITTÄYTYJÄN RUKOUS
1. Laupias Isä, tuhlaajapojan tavoin käännyn puoleesi ja sanon: ”Olen tehnyt syntiä sinua vastaan enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan.” Jeesus Kristus, maailman Vapahtaja, niin kuin ryöväri ristillä, jolle sinä avasit paratiisin portit, rukoilen sinua: ”Herra, muista minua valtakunnassasi.” Pyhä Henki, rakkauden lähde, luottavasti huudan sinua avukseni: ”Puhdista minut, jotta vaeltaisin valon lapsena.”
2. Herra Jeesus Kristus, sinä avasit sokeain silmät ja paransit sairaat, armahdit syntistä naista ja liitit sinut kieltäneen Pietarin lujalla rakkauden siteellä itseesi. Kuule nöyrä rukoukseni, anna kaikki syntini anteeksi ja uudista minussa rakkautesi. Tee minusta rauhan ja yhteyden rakentaja, niin että sanoillani ja teoillani julistaisin veljilleni ja sisarilleni sinun pelastustasi.
3. Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ole minulle syntiselle armollinen.
4. Herra Jeesus Kristus, vapahda minut kuolemasi ja ylösnousemuksesi kautta kaikista synneistäni. Vallitkoon minussa sinun rauhasi, jotta elämäni kantaisi oikeudenmukaisuuden, totuuden ja rakkauden hedelmää.
PARANNUKSEN SAKRAMENTIN VIETTÄMINEN
YHDEN HENKILÖN RIPITTÄYTYMINEN
Ripittäytyjän vastaanottaminen
Olet nyt valmis kohtaamaan papin. Hän ottaa sinut vastaan lämpimästi ja veljellisen rakkauden hengessä. Sitten teet ristinmerkin sanoen:
Ripittäytyjä: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Pappi kehottaa lyhyesti sinua luottamaan Jumalan laupeuteen:
Pappi: Jumala, joka valaisee meidän sydämemme, antakoon sinun tunnustaa syntisi vilpittömästi ja hänen armoonsa luottaen.
Ripittäytyjä: Aamen.
Jos rippi-isä ei tunne sinua, tässä vaiheessa voit kertoa itsestäsi. Sinun tulisi kertoa asioita, joiden tietäminen helpottaa pappia auttamaan sinua hengellisessä elämässäsi: esimerkiksi koska kävit viimeksi ripittäytymässä ja oletko naimisissa vai naimaton.
Jumalan sanan lukeminen
Seuraavaksi pappi, tai sinä itse hänen kehotuksestaan, voi lukea jonkin raamatunkohdan, jossa puhutaan Jumalan laupeudesta ja kutsutaan ihmisiä kääntymykseen. Jumalan Sanan lukeminen ei ole välttämätöntä, jos olet jo tehnyt sen yksityisessä valmistautumisessasi sakramenttia varten.
Synnintunnustus ja katumustyön vastaanottaminen
Ripittäytyjä: Ripittäydyin viimeksi....
Olen täyttänyt edellisellä kerralla
saamani katumustyön (tai: en ole täyttänyt).
Tunnustan
Jumalalle ja sinulle, isä, että olen tehnyt seuraavia
syntejä: ....... ..... ....
Sitten tunnustat syntisi parhaalla mahdollisella tavalla ja niin täydellisesti kuin pystyt. Tunnustat syntisyytesi ja syntisi. Kerrot epäonnistumisistasi, heikkouksistasi, ongelmistasi, toiveistasi ja peloistasi; kasvustasi pyhyyteen tai sen puutteesta; asioista, jotka todella vaivaavat sinua. Näin tehdessäsi yritä löytää ”perussairautesi” ja ne seikat, joissa eniten kaipaat apua. Pappi on läsnä kuunnellakseen, neuvoakseen, rohkaistakseen, ohjatakseen ja tukeakseen sinua ja antaakseen sinulle synninpäästön. Sinun ja papin tulee kuunnella toisianne. Voit puhua normaalilla keskustelutyylillä. Kuuntele tarkkaan mitä pappi sinulle sanoo, ja kysy häneltä, jos et ymmärrä jotakin.
Pappi ehdottaa sinulle katumustyötä, jonka otat vastaan syntiesi hyvittämiseksi ja elämäsi parantamiseksi. Tämä katumustyö ei ole vain menneiden syntien sovitusta, vaan myös apua uuteen elämään ja lääkettä heikkoutta vastaan. Niinpä katumustyön tulisi vastata, mikäli mahdollista, syntien vakavuutta ja luonnetta. Katumustyö voi olla rukousta tai itsensä kieltämistä ja ennen kaikkea lähimmäisen palvelemista ja laupeuden tekoja. Näin synnin ja anteeksiantamisen yhteisöllinen luonne tulee näkyviin.
Ripittäytyjän rukous
Tunnustuksesi päätteeksi sinun tulee ilmaista katumuksesi. Voit käyttää esimerkiksi seuraavaa rukousta:
Ripittäytyjä: Jumalani,
kadun ja suren koko sydämestäni, että olen tehnyt
pahaa ja jättänyt tekemättä hyvää,
sillä synneilläni olen loukannut sinua, joka olet korkein
hyvä ja jota tulee yli kaiken rakastaa. Sinun armosi avulla
tahdon päättäväisesti tehdä parannusta,
välttää syntiä ja karttaa kaikkea, mikä voi
syntiin johdattaa.
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen
ristinkuoleman ja ansioiden tähden: armahda minua, Jumala
Pappi: Jumala, kaiken laupeuden Isä, sovitti maailman itsensä kanssa Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ja vuodatti Pyhän Hengen syntien anteeksi antamiseksi. Hän itse lahjoittakoon sinulle kirkkonsa palveluviran kautta anteeksiannon ja rauhan. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan † ja Pyhän Hengen nimeen.
Myös ripittäytyjä tekee ristinmerkin † ja vastaa: Aamen.
Pappi: Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä.
Ripittäytyjä: Sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Pappi: Jumala on antanut sinulle syntisi anteeksi. Mene Herran rauhassa.
Ripittäytyjä: Kiitos Jumalalle.
Kiitosrukous
Parannuksen sakramentin viettämisen jälkeen sinun tulisi kiittää Jumalaa hänen armostaan ja rakkaudestaan, kuten myös siitä rauhasta ja onnesta, jonka olet löytänyt saadessasi vakuutuksen Jumalan armeliaisuudesta. Olet jälleen tullut osaksi pelastussalaisuutta. Seuraavassa yksi kiitosrukous:
Kaikkivaltias, armollinen Jumala, ihmeellisellä tavalla sinä loit ihmisen ja vielä ihmeellisemmin sinä hänet uudistit. Sinä et hylkää synnintekijää, vaan etsit häntä isällisellä rakkaudellasi. Sinä lähetit Poikasi maailmaan, jotta hän ristinkuolemallaan murtaisi synnin ja kuoleman vallan ja ylösnousemuksellaan lahjoittaisi meille elämän ja ilon. Sinä vuodatit Pyhän Henkesi meidän sydämeemme, jotta meistä tulisi sinun lapsiasi ja perillisiäsi.
Uudista meidät pelastuksesi sakramenteilla ja vapauta meidät synnin orjuudesta, niin että meistä tulisi yhä enemmän sinun rakkaan Poikasi kuvan kaltaisia. Kiitos armosi ihmeestä. Kunnia sinulle, Jumala, Poikasi Kristuksen kautta Pyhässä Hengessä nyt ja iankaikkisesti. Aamen.
Englanninkielestä suomentanut Susanna Itäkare. ”Parannuksen sakramentin viettäminen”-jakson ja ripittäytyjän rukousten suomennokset on osittain otettu uudesta Ordo paenitentiaen suomennoksesta (8.3.2004) sekä Katolisen tiedotuskeskuksen julkaisemasta kirjasesta Parannuksen teko (1984).
Rippitilaisuus puoli tuntia ennen messua tai sopimuksen mukaan (puh. 014-612659)